Tiineenä on!

Ultraan ei menty, vaan kärsivällisesti odoteltiin. SA-FA:n erikoisnäyttelyä rakennellessa pe 8.6. Mango hengaili mukana ja nautti aurinkoisesta päivästä. Eläinlääkäri Hellemann sattui paikalle ja oli vahvasti tiineyden kannalla kun luettelin oireita (2 viikon syömättömyys, nisien muutos, vuotaa edelleen joitain vaaleanruskeaa, tahmeaa ja hajutonta limaa). Merja käski Mangoa syömään ja kas, illalla ruoka maistui. Nyt on syönyt suht normaalisti, välillä jopa pyytänyt kanafileitä.

Sunnuntaina 10.6. huomasin vyötärön selvästi kasvaneen. Enää ei saa käsiä millään yhteen ja vatsalinja on repsahtanut. Tiistaina huomasin uuman myös leventyneen sivusuuntaan. Kyllä siellä selvästi on pupseja tulossa. Nyt on sormet ja varpaat ristissä, että tulee se pikkuinen typykkä sieltä :)

Mango toukokuussa 2012 kuva TS

Odotusta ja epätietoisuutta

Nyt on reilut 3 viikkoa astutuksesta ja Mango on lopettanut syömisen. Kupissa on parhaillaan Savuhovin täyslihanakkeja, mutta ei kiinnosta. Olen aamuisin pakkoruokkinut sitä raakapakaste lihapullilla, mutta tänään se osasi jo mennä sängyn taakse jemmaan, kun otin kupin esiin. Laitoin nakit tyrkylle, on käynyt niitä vilkaisemassa, mutta ei innostanut syömiseen asti.

Myös lenkkeily tuntuu olevan tervanjuontia, välillä etenee suht ok, useimmiten työntää kynnet maahan ja kanittaa paikoillaan. Laiskottelua esiintyy jopa kavereiden kanssa lenkkeillessä. Ei kovin Mangomaista. 

Paha silti mennä sanomaan, että onko oikeasti kantava, vai onko kyseessä vahvat valeraskausoireet. Näin voimakasta käytöstä ei ole kyllä ennen esiintynyt.