keskiviikko 10. joulukuuta 2014

Blogin eloonherättelyä ja lyhyt yhteenveto 2013-2014

2013 meni ja 2014 lähenee loppuaan. Tyttökoirien blogi on nukkunut ruususen unta, mutta nyt kaivan sen naftaliinista. Alla pikakelaus pariin viime vuoteen:

Mango on nyt 6-vuotias, steriloitu vuosi sitten marraskuussa. Rauhoittunut kovasti, mutta ihanan leikkisä ja myös satunnaisen riehakas edelleen. Lenkeillä välillä laiskottaa, etenkin jos sää on huono tai suunta väärä. Turkkia on tullut vähän turhankin paljon ja se mokoma takkuuntuu. Kauniilta kuitenkin näyttää.

Harrastuksena on ollut lähinnä näyttelyitä, joista on menestystäkin tullut, parhaana ROP-voitto ja RYP3-sijoitus Jyväskylän intissä marraskuussa 2014 Hans Lehtisen tuomaroidessa. Juoksuharrastus on aika out, yksissä maastoissa käytiin ja yhdessä ratakisassa kesän 2014 aikana. Hidasta menoa, sanoisin. Enempi ollaan käyty koejuoksuissa kaverina. 

Agilityssa Mango tekee nykyään mitä tykkää, jostain syystä en saa sitä innostumaan. Ehkä sitä harmittaa, kun Vesla on nykyään niin paljon parempi :).Sen sijaan uudeksi Mangon lemppariksi on noussut toko. Kahdessa virallisessa kisassa käyty, ekan pilasin omalla jännittämisellä, mutta saatiin kuitenkin kakkostulos. Tokassa kisassa oli rennompaa ja huikeasti ykköstulos ja kolmas sija kunniapalkinnolla! Hyvä Mango.

Mangon suunnitelmissa on tokoa ja näyttelyitä keväälle 2015, tässä järjestyksessä.

Vesla on parivuotias, lennokas ja innokas afgaanineito. Vauhtia riittää, samoin isältä perittyä ääntä. Turkkia on vähän ja se tippuu aina juoksuajan jälkeen. Väri on edelleen domino, selkä välillä liki musta, välillä vaaleanruskea. Kameleonti siis.

Vesla on näytellyt harvakseltaan. Suurta haastetta on tuonut sen temppuilu koskemisen kanssa, mutta se on saatu hallintaa, kiitos kasvattaja-Maijan handlausavun. Laihuuskin oli ongelmana, mutta nyt hyvän syömisen johdosta on vihdoin vähän täytetty kylkiluiden päällä. Suomen valioksi Vesla valmistui 2 päivää 2-vuotissynttäreiden jälkeen, nyt on myös Eestin ja Latvian tittelit taskussa. Cacibejan on kertynyt 4, kolmesta eri maasta. Nyt odotellaan huhtikuulle ja sitten jatkuu näyttelyiden kiertäminen.

Juoksupuolella saatiin ratakirjat juostua ja ekassa maastoissa tuli diski. Ihan kokemattomuutta vaikutti olevan, joten kokeillaan vielä uudestaan. Agility on noussut Veslan lempilajiksi, on uskomattoman näppärä ja oppivainen, haasteena lajissa on lähinnä ohjaajan epäusko ja Veslan vauhti. Muita harrastuksia on leikkiminen ja oma suosikkini, yhdessä hölkkääminen. No, se on vasta aluillaan, mutta muutaman vajaan vitosen hölkkälenkin jälkeen voin todeta, että hyvin menee!

Tässäpä tärkeimmät. Ajatukseni on pitää pienimuotoista turkinhoitoblogia tästä eteenpäin, sillä molemmilla tytöillä on melkoisen haastavat turkit takkuuntumisen suhteen ja nyt päätin kokeilla, josko löytäisin "the aineet".
Jukkis, Juliet, Nastis, Elle, Vesla, Mango-mamma, Ibrahim ja Nelson. Kuvasta puuttuu Damon.

Mango ekassa toko-kokeessa elokuussa 2014 seuraamassa.
Vesla syyskuussa 2013 Vantaalla




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti